keskiviikko 28. elokuuta 2013

Säilöntää

Meillä on syöty paljon kesäkurpitsaa tänä kesänä
(lasten mielestä jo ihan liikaa!)
Ajattelin kokeilla säilöä vähän talven varallekin jotain.
Löysin ohjeen jota äitinikin kehui kovasti.
Ensin arvelutti ajatus kesäkurpitsasta hillossa, mutta nyt on sekin kokeiltu
ja erittäin toimivaksi ja herkulliseksi todettu!
 
Niin oli hillo hyvää että lapset lusikoineen kaali kattilan
ja ihmettelivät että miten voi kesäkurpitsa maistuakin näin hyvälle :)
 

Kesäkurpitsa-sitruunahillo
 
1kg kesäkurpitsaa
2 sitruunaa
½kg hillosokeria
½dl vettä
 
Kuori ja poista siemenet kesäkurpitsasta.
Kuutioi kesäkurpitsa ja laita ne veden kanssa kattilaan.
Hauduta kannen alla n.10-15 min.
Raasta sitruunoiden kuoret ja purista mehut.
Siivilöi kesäkurpitsoista ylimääräinen neste pois.
Soseuta kurpitsat ja lisää sitruunamehu ja hillosokeri.
Keittele 10 min.
Lisää sitruunankuori raaste ja kiehauta.
Purkita kuumiin purkkeihin.
 

 
Ihanan raikas hillo, ajattelin aamulla sipaista paahtoleivän päälle.


torstai 22. elokuuta 2013

Syksyn tullen

Ihanaa kun saatiin vielä jatkoaikaa kesälle.
Vaikka ei tätä lystiä varmaan kauaa kestä.
Uskottava se vaan on että syksy tulee
vaikka kuinka pyristelee vastaan.

Minä inhoan syksyä juurikin pimeyden ja
kylmien ja kosteiden ilmojen takia
 
Tänään koulun jälkeen iski armoton tarve
vaihtaa verhot ja tyynynpäälliset olkkariin.
 Värimaailma vaihtuu vähemmän väri kylläiseen.







 
 

Kynttilätkin alkaa rantautua takaisin paikoilleen.
Pimeinä syys iltoina sytytän kynttilät,
 käperryn villasukat jalassa viltin mutkaan.
Kuppi teetä ja saatanpa ottaa  kyytipojaksi levyllisen suklaata :)
Niinä hetkinä syksy tuntuu jokseenkin siedettävältä!


keskiviikko 14. elokuuta 2013

hiljaiseloa

Meidän perheen arki ja elämänmeno on nyt muuttunut radikaalisti... Lapset aloitteli koulunsa kesäloman jälkeen, mutta niin aloitti mammakin... Parin vuoden kotiäitiyden jälkeen päätin aloittaa opiskelut joita olen haaveillut niin kauan kuin muistan. Tuntuu hyvältä alkaa toteuttaa pitkäaikaista haavettaan, mutta sydäntä särkee ajatus siitä että pitäisi viedä 2-vuotias päivähoitoon. Onneksi on olemassa ihana mummo joka itse tarjoutui hoitamaan poikaa.
Joten siitä syystä täällä saattaa olla nyt hiljaisempaa. Yritetään tai siis minä yritän nyt totuttautua ajatukseen etten ole enää lasten käytettävissä 24/7 vaan useina iltoina viikossa tulen kotiin vasta iltapalalle.